Sieltä mummulan vintiltä kiikutettu kori sai maalin ja pitsiä (sekin mummulasta) pintaansa ja nallukan kyytiin.Vähällä vaivalla melkoinen muodonmuutos.





Toisen korin sain sokealta papalta joka käy päiväkeskuskerhossa jossa välillä olen vetäjänä. Hän tekee kotonaan koreja ja kasseja punomalla ja toi nyt minulle soman korin..varmaankin siksi kun olen niin kovasti häneltä kysellyt harrastuksestaan. On se nimittäin huiman hienoa että ysikymppinen sokea harrastaa käsitöitä!