Viikko töitä takana ja sopeutumisvaikeuksia! Miten töissäkin tuntuu myllerryksen tuulet puhaltaneet puolen vuoden aikana hurjasti. Ennen kaikki sujui rutiinilla,nyt joudun ajattelemaan,siis AJATTELEMAAN tekemisiäni   (Teen töitä vanhusten parissa.)

Joitakin työkavereita on kyllä taas varsin ihanaa nähdä ja miksei joitakin asiakkaitakin mutta kyllä työ on vielä kuormittavampaa kuin ennen..jos mahdollista. Tunne etten tee tätä työtä työhistoriani loppuun vahvistuu.Mietinnän paikka.

 

Kotona sitä huomaa ettei aikaa olekkaan enää tuhrata kaikkia lempijuttuja,ei istahdeta sohvalle kesken päivän hyvän leffan kera ja ennenkaikkea jäin kaipaamaan päikkäreitä!! Suloiset iltapäiväunet!! Ja kyllähän tuo vrk-rytmin muuttuminen pistää vähän kropan totuttelemaan muutenkin,ihanasta joutenolosta vuorotyöhön..blaah!

Mutta,kevättä kohti ja aurinkoa odotellessa!